Vieraskynäkirjoittaja Lauri Järvilehto, FT, on filosofi, tietokirjailija, yritysvalmentaja ja muusikko. Hän on Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja Filosofian Akatemian perustaja. Hän on kirjoittanut useita bestseller-kirjoja, kuten Mestariajattelijan työkalut, Tee itsestäsi mestariajattelija ja Upeaa työtä!
Aika on kaikista ihmisen resursseista ylivoimaisesti arvokkain. Ajankäyttö määrää sitä, miten opimme, mihin pystymme, miten terveinä pysymme ja mitä tienaamme. Kuitenkin yhteiskuntaamme on pesiytynyt touhottamiskulttuuri, joka ohjaa tuhlaamaan aikaa kaikenlaiseen turhaan ja tuhoisaan kuten epämääräisiin palavereihin, työskentelyn näyttelemiseen, somejumeihin ja tosi-tv-ahmintaan.
Touhottamiskulttuurin ytimessä on teollisen ajan käsitys siitä, että työtunnit kääntyvät suoraan tuloksiksi. Ja näinhän tehdastyössä usein on: jos tunnissa saa liukuhihnalta ulos sata hilavitkutinta, kahdessa tunnissa saa kaksi sataa. Tästä syystä iso osa nykyisistä liikkeenjohdon käytännöistä perustuu yhä ajatukseen siitä, että kokonaistuottavuutta voidaan mitata työtuntien kertomana. Tämä ei kuitenkaan päde enää tietotyön aikakautena.
Tietotyössä – ja kaikessa sellaisessa työssä, jossa ihminen ei toimita robotin virkaa – kyky ajatella on kaikkein keskeisin aikaansaamisen ja tuottavuuden tekijä. Kyky ratkoa ongelmia, vaihtaa suuntaa tarvittaessa, oppia erehdyksistä ja kehittää uutta ovat kaikki ajattelutaitoja, jotka tarvitsevat aikaa – siis aikaa ajattelulle. Kuitenkin viime vuonna Heltin ja Filosofian Akatemian tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että tietotyöläinen ehtii ajatella keskimäärin 30 minuuttia päivässä!
Monet ajattelevat salaa, koska pelkäävät, että pohdiskelu näyttää ulospäin laiskottelulta. Avokonttorissa kannattaa vaikka mieluummin skrollata somefiidiä kuin nojata taaksepäin ja antaa ajatuksen juosta. Ainakin hiiren räpeltäminen ja näytön tuijottaminen näyttävät enemmän työnteolta kuin silkka tuumailu.
Vielä isompi haaste on, että sitten kun aikaa ajattelulle olisi, ajaudumme usein käsillä olevien dopamiinipumppujen pariin. Jokaisella nykyaikuisella on nimittäin taskussaan tutti. Dopamiini on hermovälittäjäaine, joka liitetään aikaansaamiseen. Tutti rauhoittaa vauvan siksi, että imeminen on vauvan henkiinjäämisen kannalta yksi keskeisimpiä onnistumisen kokemuksia. Kun itkuinen vauva saa tutin suuhun tunne on: “meitsi rokkaa!” Samalla tavoin kun aikuinen on ahdistunut tai stressaantunut, peukku on ehtinyt ponnahduttaa auki Fasen tai Snäpin tai Linkkarin – tai, hyvät hyssykät, Tik Tokin. Ja sitten tunti hulahtaa ennen kuin ehtii sanoa ääneen “kissavideo”.
Mikä siis avuksi?
Niin kuin kaikessa nykyajattelun kehittämisessä, ajankäytön oikeaan suuntaan ohjaamisen ytimessä on suunnittelu. Ennen kuin kalenteri ehtii taas tulvahtaa täyteen toinen toistaan mystisempiä palavereja, varaa aikaa ajattelulle. Laita siis vaikkapa perjantai-iltapäiviin tai maanantaiaamuihin pari–kolme tuntia pitkä toistuva kalenterivaraus, jossa voi lukea vaikkapa “ajatteluaikaa”. Tai jos työpaikkasi on yhä niin taylorismin lumoissa, että tällainen kalenterimerkintä voi olla tuhoisa, buukkaa siihen “tärkeä palaveri”.
Someaivojamme voi puolestaan jekuttaa kahdella yksinkertaisella askeleella. Ensinnäkin, varaa ajatteluhetkiisi valmiiksi erilaisia aidosti ajattelua kehittäviä materiaaleja. Vaikkapa kirjoja,
artikkeleita, verkkokursseja, Youtuben oppimisvideoita – ja niin edelleen. Toiseksi, loggaa sitten hyvissä ajoin itsesi ulos somealustoilta. Kun somefiidien selailun jarruna on uudelleenkirjautuminen, se usein riittää siihen, ettei dopamiinitutti imaise meitä pois ajattelun auvosta.
Tai sitten voit laittaa kännykän purkkiin, lähteä metsään kävelylle ja istua mättäällä ihan vain pohdiskelemassa asioita. Mitä enemmän suitsemme touhottamista ja käytämme suunnitelmallisesti vapauttamaamme aikaa ajatteluun ja ajattelun kehittämiseen, sitä parempia tuloksia saamme aikaan.
Oletko valmis haastamaan itseäsi ajattelijana – ja oppimaan kuinka viestiä siitä muille? Bonfire Thought Leaders on yhteisö ja ajatusjohtajuuden vuoden mittainen valmennusohjelma liike-elämän päättäjille ja yrittäjille, jotka haluavat olla oman toimialansa suunnannäyttäjiä ja vaikuttavia viestijöitä Suomessa ja kansainvälisesti. Lue lisää ja hae mukaan ensi vuoden ohjelmaan, jossa Järvilehto toimii yhtenä vierailevana valmentajana!
