Moni mieltää ajatusjohtajuuden sankaritarinaksi: on yksi visionääri, joka keksii mullistavia ajatuksia ja nousee niiden avulla alansa huipulle. Todellisuudessa ajatusjohtajuus ei kuitenkaan synny tyhjiössä. Ajatusjohtajuus ei ole pelkkää kovaa asiantuntemusta tai ahkeraa sisällöntuotantoa, vaan ennen kaikkea ajatusjohtajuus rakentuu sosiaalisen pääoman päälle, joko oman tai lainatun.
Kun Bonfirella autamme asiantuntijoita ja johtajia rakentamaan heidän ajatusjohtajuuttaan, pääsemme usein vastaamaan samaan kysymykseen: ”Miten saan äänelleni enemmän painoarvoa?” Vastaus ei löydy vain algoritmeista, vaan niistä näkymättömistä säikeistä, jotka sitovat meidät muihin ihmisiin.
Sosiaalinen pääoma on ajatusjohtajan valuuttaa
Sosiaalinen pääoma tarkoittaa yksinkertaisesti luottamusta, verkostoja ja vastavuoroisuutta. Ajatusjohtajalle se on kuin pankkitili: jos et ole tehnyt sinne talletuksia, et voi myöskään tehdä nostoja.
Tämä pätee niin yksilöihin kuin yrityksiinkin. Yrityksen ajatusjohtajuus on usein summa niiden ihmisten sosiaalisesta pääomasta, jotka yritystä edustavat.
Case Elisa ja Mikko Hyppönen: Kun uskottavuus kertaantuu
Tuore ja inspiroiva esimerkki sosiaalisen pääoman strategisesta hyödyntämisestä on Elisan ja Mikko Hyppösen yhteistyö. Kun Elisa rekrytoi Hyppösen johtavaksi kyberturvaneuvonantajakseen, kyse ei ollut vain yhden asiantuntijan kasvojen ja äänen lainaamisesta, vaan kyse oli valtavan sosiaalisen pääoman liittämisestä osaksi Elisan brändiä ja ajatusjohtajuutta.
Hyppönen on rakentanut vuosikymmenten ajan omaa maailmanlaajuista asiantuntijaprofiiliaan sekä siinä samalla laajat verkostot päättäjiin. Kun tämä sosiaalinen pääoma yhdistyy Elisan kaltaisen toimijan resursseihin ja asemaan, syntyy jotain asiantuntijuutta suurempaa:
Välitön uskottavuus: Elisan rooli kyberturvamarkkinassa vahvistuu entisestään, koska Hyppösen maine ”siirtyy” osaksi yrityksen asiantuntijakuvaa.
Vaikuttavuuden laajentuminen: Hyppösen verkostot ja kyky tulkita globaaleja ilmiöitä tuovat Elisalle sellaista ajatusjohtajuutta, jota on vaikea rakentaa pelkällä markkinointiviestinnällä.
Tämä osoittaa, että ajatusjohtajuus on parhaimmillaan voimien yhdistämistä. Yritys voi vauhdittaa omaa matkaansa alansa suunnannäyttäjäksi tukemalla ja rekrytoimalla ihmisiä, joilla on jo vahva luottamuspääoma sidosryhmiensä keskuudessa. Ja kuten Hyppösen tapaus osoittaa, aina vahvaa sosiaalista pääomaa ei rekrytoida yritykseen, vaan sitä on mahdollista lainata.
Sosiaalisen pääoman kolme kovaa pilaria
Miten sinä voit rakentaa tätä pääomaa? Sosiaalinen pääoma syntyy kolmesta tekijästä:
Luottamus on pitkäjänteisesti rakennettua pääomaa huomion saamiseen. Maailmassa, joka on täynnä melua ja triggereitä, luottamus on tähän hyvä suodatin. Kun sinulla on korkea sosiaalinen pääoma, yleisösi ei kyseenalaista motiivejasi sanomasi takana, vaan keskittyy siihen mitä sanot.
Verkostot ovat kaikukoppasi. Ajatusjohtaja ei ole koskaan yksin. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa sitä, että ympärilläsi on verkosto, joka on valmis jakamaan näkemyksiäsi ja ajatuksiasi eteenpäin omille verkostoilleen. Kun autat muita loistamaan, he haluavat auttaa sinua saamaan viestisi kuuluviin.
Vastavuoroisuus synnyttää vuorovaikutusta. Pelkkä tiedon jakaminen yhdensuuntaisesti on yhtä kuin monologi. Ajatusjohtajuuden rakentaminen tulee nähdä keskusteluna. Kun jaat avokätisesti omaa osaamistasi – kuten Hyppönen on tehnyt vuosikausia – rakennat pääomaa, joka palautuu takaisin sinulle vaikuttavuutena.
