Kuvassa vasemmalta: Laura Hyle Elisalta, Oona Ikonen Bonfire Agencylta ja Katja Bäcström Elisalta
Kun yritys haluaa kasvattaa vaikuttavuuttaan ja tunnettuuttaan, perinteinen keino on suunnitella markkinointikampanja. Entä jos sen sijaan valikoitaisiinkin joukko työntekijöitä, ja annettaisiin heille työkalut viestiä vaikuttavasti juuri siitä, mikä heitä itseään kiinnostaa?
Ajatusjohtajuus on yritykselle tehokas tapa toteuttaa viestintää strategisesti, ja saada sitä kautta näkyvyyttä, rakentaa työnantajamielikuvaa, ja vauhdittaa myyntiä. Ajatusjohtajat ovat oman toimialansa tunnettuja ja tunnistettuja suunnannäyttäjiä, jotka avaavat keskustelua yleisölleen kiinnostavalla tavalla. Ajatusjohtajat ovat vuorovaikutuksessa toimialan eri tasolla työskentelevien ihmisten kanssa, ja sitä kautta hyvin perillä siitä, miten vastata potentiaalisten asiakkaiden tarpeisiin.
Kokemuksiaan Elisa Oyj:n ajatusjohtajuuspolulta jakoivat 28.5. järjestämässämme werbinaarissa Laura Hyle, Head of Corporate Programs, sekä asioinnin ja asiakaspalveluratkaisuiden liiketoiminnan johtaja Katja Bäckström. Voit katsoa tallenteen täältä.
“Meillä Elisalla haluttiin tukea asiantuntijoidemme tekemistä sosiaalisessa mediassa, ja toisaalta haluttiin lisätä tunnettuutta IT-talona ja kansainvälisenä toimijana, ja siksi lähteä hakemaan ajatusjohtajia yritysasiakaspuolen asiantuntijoista ja avainhenkilöistä ”, kertoo Laura Hyle. Sitoutumista viestinnän kulttuurinmuutokseen edesauttoi laajasti jaettu ymmärrys sen tavoitteista. “Kävimme keskustelua johtoryhmän kanssa siitä, mitä tällä tavoitellaan, ja lopulta osallistujatkin valittiin johtoryhmän kutsumana.”
Ajatusjohtajat viestivät yritykselle tärkeistä teemoista, mutta eivät yrityksen suulla
Viestintä ja markkinointi on perinteisesti keskitetty yrityksissä omille osastoilleen. Joskus tämä kuitenkin tarkoittaa, että yrityksen muut työntekijät – toimitusjohtajasta asiantuntijoihin – kokevat, että kaiken yritykseen liittyvän viestinnän tulee toteutua keskitetysti. Myös brand book ja ohjeistukset mediayhteydenotoista voivat ohjata tähän suuntaan.
Tuomalla ajatusjohtajuuden ja asiantuntijoiden aidot näkemykset perinteisen markkinointiviestinnän rinnalle, voidaan tavoittaa yleisöjä tehokkaammin ja vaikuttavammin aikakaudella, jossa ihmisten kiinnostus yritysviestintää kohtaan heikkenee jatkuvasti.
“Tätä ei voi kuitenkaan lähteä tekemään siitä näkökulmasta, että nyt meillä on Elisan äänitorvet siellä somessa, vaan hehän rakentavat omaa asiantuntijabrändiään ja omaa ajatusjohtajuuttaan. Parhaimmillaan se sataa sekä yrityksen että näiden henkilöiden omaan laariin”, kertoo Laura Hyle.
Elisalla markkinointitiimin ja ensimmäisen ajatusjohtajaporukan yhteispeliä edesauttoi yhteinen työpajatyöskentely ja valmennusohjelma. Markkinoinnilla ja viestinnällä oli siis selkeä näkemys siitä, millaisia teemoja ajatusjohtajat aikovat nostaa esiin – toisaalta työnantajan järjestämään valmennukseen osallistuneet asiantuntijat kokivat, että he uskaltavat ja saavat puhua myös työn ulkopuolisista kysymyksistä.
Ajatusjohtajuus tuottaa paitsi tulosta, myös sitoutuneita työntekijöitä
Ajatusjohtajat viestivät omista mielenkiinnon kohteistaan, mikä edesauttaa heidän intoaan jatkaa oman asiantuntijabrändinsä kasvattamista pitkäjänteisesti. Tämä näkyy myös LinkedIn-yleisön sitoutumisessa: henkilökohtaiset ja toisaalta laajasti jaetut kysymykset näkyvät suoraan reaktioiden, kommenttien ja jakojen määrässä – sekä yhteydenotoissa.
“Postausteni näyttökerrat ovat kasvaneet parhaimmillaan 5000 %. Henkilökohtainen engagement rate oli aikaisemmin haaste, mutta sekin on nyt kasvanut 200 %, eli sisältöni kiinnostaa. Kontaktimäärä on kolminkertaistunut. Lisäksi tulee keskimäärin yksi yhteydenotto viikossa ja yhdestä kolmeen puhujapyyntöä viikossa”, kuvaa Katja Bäckström puolen vuoden aikana tapahtunutta muutosta omassa ammatillisessa sosiaalisessa mediassaan.
Kun ajatusjohtajat tuntevat yleisönsä, heidän kauttaan voi kokeilla miten uudet avaukset resonoivat eri kohderyhmissä. “Iso osa ajatusjohtajuudessa onnistumista on tietää millainen oma kohderyhmä on, se on kiinteä osa, jotta voit tehdä tätä systemaattisesti. Silloin et ole sunnuntaipostailija, joka julkaisee aiheesta sun toisesta”, Bäckström toteaa.
Bäckström näkee ajatusjohtajuuden valttikorttina yrityksen tulevaisuuden kannalta: “Kilpailukyky rakennetaan ihmisten kautta, prosessien kautta ja asiakkaiden kautta. Luulen, että tulemme näkemään yhä enemmän ajatusjohtajuutta IT-alalla.”
Oletko sinä valmis nousemaan oman toimialasi ajatusjohtajaksi?
Lataa tästä maksuton ABC Ajatusjohtajuuteen -opas!
