Kiihtyvien muutosten vaikeasti ennakoitavissa avoimissa toimintaympäristöissä tarvitaan erityisesti sekä kriittistä, että transformatiivista eli uudistavaa tulevaisuusvaikuttamisen lähestymistapaa, joissa kyseenalaistetaan annettuja tulevaisuuksia ja löydetään kokonaan uusia ajattelutapoja (mm. Wilenius 2022; Minkkinen, Aufferman ja Ahokas 2019). Tarvitaan erilaista strategisen ennakoinnin kyvykkyyttä perinteisen lähestymistavan rinnalle ja vaikuttamista tulevaisuuden kehityskulkuihin. Ajatusjohtajilla on keskeinen rooli visionäärisinä suunnannäyttäjinä, haastajina, uusien polkujen avaajina ja julkisen keskustelun monipuolistajina. Heillä on halua, paloa ja tavoitteita vaikuttaa tulevaisuuteen – sekä vaikutusvaltaa tulevaisuuden muotoiluun.
Miten sitten arvioida ajatusjohtajien ennakointikyvykkyyttä? Ennakointikyvykkyys on kykyä tunnistaa erilaisia tulevaisuuksia sekä kykyä huomioida mahdolliset erilaiset tulevaisuudet nykyhetken ratkaisuja tehdessä (Aalto 2022, 348). Se on myös taitoa hyödyntää erilaisia ennakoinnin menetelmiä (Minkkinen ym 2019). Ennakointikyvykkyyttä voi olla vaikea arvioida lyhyellä opinnäytetyön aineistonkeruulla, mutta tulokset antavat suuntaa tarkoitusperien ja hyödynnettyjen menetelmien perusteella.
Ennakoinnin kehykset lähestymistavan tulkintaan
Arvioinnin apuna toimii mainiosti Minkkisen ym. (2019) ennakoinnin kehykset -malli. Kuusi erilaista ennakoinnin lähestymistapaa kuvaavat, onko tulevaisuusvaikuttaminen vaihtoehtoja kuvailevaa vai normatiivista, sekä tehdäänkö vaikuttamista suljetuissa systeemeissä kuten yritystasolla. Vai laajeneeko epävarmuus avoimissa systeemeissä, kuten yhteiskunnallisella tasolla? Kehykset ovat ennuste-, suunnittelu-, visio-, skenaario-, kriittinen ja transformaatiokehys. Kehyksillä voidaan tulkita ennakointityön vaiheita, prosesseja ja riippuvuuksia.
Havaitsimme, että osa ajatusjohtajista pyrkii vaikuttamaan tulevaisuuteen selkeän tavoitteellisesti organisaatiotasolla ja esimerkiksi työelämän muutosten pohtimisessa melko rajatussa kontekstissa, eli suljetummassa systeemissä. Osa puolestaan ajattelee hyvin laajasti globaalilla tai yhteiskunnallisella tasolla avointen systeemien kontekstissa, pyrkimyksenään monipuolistaa julkista keskustelua. Tämän perusteella voidaan asettaa haastatellut ajatusjohtajat Minkkisen ym. (2019) kehysmalliin niin, että heidän lähestymistapansa on useimmiten vähintään kahden lähestymistavan yhdistelmä.
Enemmän liiketoiminnallisia motiiveja omaavat ajatusjohtajat asettuivat suunnittelu- ja visiokehyksiin sekä ennuste- ja skenaariokehyksiin. Vahvasti tavoitteelliseen visiokehykseen asettuivat ajatusjohtajat, jolla oli selkeät muutostavoitteet. Useimmat asettuivat suuremman epävarmuuden kuvailevan ja vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien skenaario- ja kriittisiin kehyksiin. Transformaatiokehykseen asettui selkeimmin yhteiskunnallista tulevaisuusvaikuttamista tavoitteleva ajatusjohtaja, jolla oli myös vahvin ennakointikyvykkyys. Hän hyödyntää erilaisia menetelmiä kuvaamaan normatiivisesti esimerkiksi työelämämuutosten laajempia vaikutuksia ja miten tässä kontekstissa voisi omaksua kokonaan uudenlaisia ajattelumalleja.
Todellista tulevaisuusvaikuttamista?
Selvitimme ajatusjohtajien tulevaisuusvaikuttamisen pyrkimyksiä ja motiiveja niiden taustalla, mutta emme sitä, onko heidän toimenpiteillään, systemaattisuudellaan ja tyylillään aidosti vaikuttavuutta. Kiinnostavaa olisikin tutkia vaikuttavuutta, eli tapahtuuko tavoiteltua muutosta kohdeyleisön ajatteluun tai toimintaan tietyllä aikavälillä. Lähestymistavan voi valita ja systemaattisuudessa sekä tyylissä kehittyä, mutta vaikuttavatko ajatusjohtajat aidosti keihin haluavat vaikuttaa? Saavutettu asema kielii osan vastauksesta.
Uudistavaa ja kriittistä lähestymistapaa tarvitaan aikamme muutosvauhdissa yhä enemmän. Taito yhdistää eri lähestymistapoja ja hyödyntää erilaisia menetelmiä rakentaa ennakointikyvykkyyttä sekä syventää mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuden kehityskulkuihin.
Kolmiosainen blogisarja tulevaisuusvallasta on tuotettu Lapin Ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönsä tehneiden Merja Olari-Sintosen ja Paula Korisevan kanssa.
Haluatko mahdollisuuden oman ajatusjohtajuutesi sekä tulevaisuusvallan kehittämiselle? Bonfire Thought Leaders on yhteisö ja ajatusjohtajuuden vuoden mittainen valmennusohjelma liike-elämän päättäjille ja yrittäjille, jotka haluavat olla oman toimialansa suunnannäyttäjiä ja vaikuttavia viestijöitä. Lue lisää ja hae mukaan ensi vuoden ohjelmaan!
Artikkelin lähteet:
Sitra. 2024. Haku Tulevaisuusvalta-ohjelmaan. Viitattu 7.5.2024 https://www.sitra.fi/artikkelit/haku-tulevaisuusvalta-ohjelmaan/.
Ross, D., Leonard B., & Inayatullah, S. 2022. Leadership beyond the Great Pause: Climate Change and other Wicked Problems. Journal of Futures Studies. 2022. Vol.26(4). 15–22. Viitattu 31.8.2024 https//doi.10.6531/JFS.202206_26(4).0002.
