Bonfiren podcastin 2. tuotantokauden yhdeksännessä ja viimeisessä jaksossa keskustellaan podcasteista ajatusjohtajuuden rakentamisen keinona. Johannan vieraaksi saapuu Bonfiren ajatusjohtajuuspalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Oona Ikonen. Oona hyppää pian myös hostin saappaisiin, sillä Bonfiren seuraava podcast keskittyy nimenomaan ajatusjohtajuuteen!
Oona määrittelee ajatusjohtajuuden statukseksi, jonka yksilö tai yritys on saanut muilta oman toimialansa edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä. Ajatusjohtaja avaa rohkeasti keskusteluja, ei seuraa niitä sivusta.
”Ajatusjohtajan aseman voi saada yritys tai yksittäinen henkilö. Konkreettinen esimerkki ajatusjohtajuudesta on se, että jos sinun ydinteemaasi käsitellään Huomenta Suomessa, sinut kutsutaan sinne keskustelemaan”, Oona kertoo.
Ajatusjohtajat ovat siis visionäärisiä ajattelijoita, jotka suhtautuvat tekemiseensä intohimoisesti ja haluavat jatkuvasti oppia uutta. Siksi yritysten kannattaakin rakentaa omaa ajatusjohtajuuttaan:
”Totta kai yritys haluaa olla edelläkävijä, jonka puoleen asiakkaat ja sidosryhmät hakeutuvat!” Oona kiteyttää ajatusjohtajuuden hyödyt yritykselle.
Hubspotin tutkimuksen mukaan ihmisistä 81 % luottaa vertaisryhmän sanomaan huomattavasti enemmän kuin pelkkään yritysviestintään tai yrityksen lehdistötiedotteisiin. Jos siis haluat herättää luottamusta ja samalla sitouttaa asiakkaita ja työntekijöitä, sinulta odotetaan ajatusjohtajuutta. Kilpailu on kovaa, ja näkymällä ja ottamalla kantaa sekä toimialasi että yhteiskunnallisiin asioihin voit saada kilpailuetua. Ajatusjohtajuus näkyykin myös myynnillisinä etuina ja keskustelujen avulla asiakasymmärrys kasvaa.
”Monella alalla on myös osaajapulaa, joten ajatusjohtajuus näkyy myös työnantajamielikuvassa”, Oona pohtii.
Kuka sitten on hyvä ajatusjohtaja? Oona mainitsee esimerkiksi kolme henkilöä, jotka ovat hänen silmissään onnistuneesti rakentaneet ajatusjohtajuutta omalla toimialallaan: Visma Enterprisen toimitusjohtaja Jukka Holm on tehnyt vaikuttavaa ajatusjohtajuustyötä ja tuonut omaan organisaatioon rohkeutta viestiä. Lisäksi Jukka on hostannut omaa podcastia. Toinen esimerkki on lääkärikeskus Aavan markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma, joka kirjoittaa LinkedIniin vaikuttavia yhteiskunnallisia kannanottoja.
”Haluan myös ehdottomasti mainita SOSTE:n pääekonomisti Anni Marttisen, joka ravistelee talouspolitiikkaa valitsemassaan kanavassa Tiktokissa. Anni on itseasiassa yksi Ajatusjohtajat-podcastini vieraista”, Oona hymyilee.
Miten podcasteilla voidaan rakentaa ajatusjohtajuutta?
Oona listaa yrityspodcastien yleisiksi hyödyiksi sen, että ihmiset pysähtyvät niiden äärelle pitkäksi aikaa. Podcastit myös jatkavat elämistään julkaisuhetken jälkeen ja niitä voi nostaa uudestaan esille vuosienkin päästä. Ajatusjohtajuuden näkökulmasta yrityspodcast toimii myös mainiosti, sillä podcastin kautta omaa ydinteemaa on helppo tuoda esiin kuulijoille. Podcastissa keskustelijat saavat esimerkiksi olla eri mieltä keskenään ja haastaa toistensa ajatuksia.
”Ajatusjohtajuuden vaatima rohkeus näkyy myös podcasteissa. Tätä rohkeutta on helppo tuoda esiin podcasteissa, sillä podcast on helposti lähestyttävä ja samaistuttava formaatti”, Oona sanoo.
Yrityspodcastin hostiksi sopii yrityksen sisältä henkilö, joka uskaltaa puhua asioista ja haluaa toimia edelläkävijänä. Kuitenkin myös vieraan roolissa omaa ajatusjohtajuutta voi tuoda esille. Ajatusjohtajuudessa ja podcasteissa päälle liimattu kiinnostus johonkin teemaan ei toimi: molemmissa tarvitaan oikeaa paloa ja aitoutta.
Jos julkisen podcastin aloittaminen vielä jännittää, niin podcastia kannattaa kokeilla ensin sisäisen viestinnän keinona. Jo usea suomalainen yritys käyttää podcastia sisäisessä viestinnässä ja viestivät sen kautta yrityksen omaa informaatiota. Tämän polun kautta usein havaitaan podcastin edut ja sen jälkeen on helppo siirtyä yrityksen ulkoisiin podcasteihin.
Millainen on Ajatusjohtajat-podcast?
Ajatusjohtajat-podcast alkaa elokuussa 2022 ja se nostaa esille kymmenen erilaista ajatusjohtajaa ja kymmenen erilaista rohkeutta. Jokainen vieras saa oman jaksonsa, jossa pureudutaan hänen intohimoonsa ja ajatuksiinsa.
”Kaikkia Ajatusjohtajat-podcastin vieraita yhdistää se, että he avaavat alansa keskusteluja ja vievät omaa agendaansa ja teemaansa vahvasti eteenpäin ajatusjohtajuuden keinoin”, Oona summaa.
Oona kannustaa myös muita podcastista haaveilevia tarttumaan tilaisuuteen: podcast-taajuuksilla ei ole vielä liikaa ruuhkaa eli mukaan vain! Toki yritykset ovat jo melko hyvin tunnistaneet podcastien hyödyt ja mahdollisuudet, mutta monesti podcastit ovat vielä suunnitteluvaiheessa.
”Olen aivan varma siitä, että jokaisesta yrityksestä löytyy vähintään yksi podcasteja intohimoisesti kuunteleva henkilö. Tällainen henkilö kannattaa ehdottomasti valjastaa podcastin tekoon”, Oona rohkaisee.
