Johtajien viestinnän merkitys ei ole koskaan ollut näin suuri. Ihmiset eivät seuraa logoja vaan ihmisiä – ja siksi yritysten johtajien ja asiantuntijoiden ääni on nyt keskiössä. Mutta mitä tapahtuu, kun viestintää tuotetaan tekoälyn tai haamukirjoittajien avulla? Onko se mahdollisuus vai uhka?
Näitä kysymyksiä pohdimme Bonfire Agencyn syyskuun webinaarissa, jossa kanssani keskustelivat Futuricen markkinointijohtaja Pia Hämälä ja Haamu.ion perustaja Samuli Salonen.
Mikä tekee johtajan viestinnästä vaikuttavaa?
Luottamus syntyy aitoudesta. Edelmanin luottamusbarometrin mukaan juuri ihmisten omaan ääneen perustuva viestintä koetaan kaikkein luotettavimmaksi – yritysten virallinen viestintä jää sen varjoon.
Pian mukaan vaikuttavuus rakentuu kolmesta asiasta:
- Systemaattinen läsnäolo – LinkedInin algoritmi suosii säännöllistä postaamista.
- Henkilökohtaiset tarinat – pelkkä yritystilin uutisen copy-paste ei riitä, vaan viestiin on tuotava oma näkökulma.
- Lukijan arkeen linkittyminen – mitä henkilökohtaisempaa ja samaistuttavampaa, sitä paremmin se resonoi.
Kun nämä yhdistyvät, syntyy viestintää, joka erottuu ja jättää jäljen.
Voiko johtaja ulkoistaa viestintänsä?
Samulin mukaan paljonkin voi ulkoistaa – editoinnin, kirjoittamisen ja julkaisun. Mutta yhtä asiaa ei voi antaa pois: omaa ajattelua. Johtajan omat ajatukset on saatava jollakin tavalla talteen, ja sitten viestinnän ammattilainen, tiimi tai jopa tekoäly voi muotoilla ne.
Pia muistutti, että vuorovaikutusta ei voi ulkoistaa. Kommentteihin vastaaminen ja keskusteluihin osallistuminen on se paikka, jossa aitous mitataan. Jos sitä ei tapahdu, viestintä kuolee nopeasti.
Data ei valehtele – johtajan ääni voittaa yritystilin
Tutkimusten mukaan johtajien LinkedIn-näkyvyys voi olla yli 100-kertainen yritystileihin verrattuna. Pia jakoi esimerkin, jossa yritystili jäi täysin varjoon johtajien omien tilien rinnalla, vaikka nämä johtajat postasivat vain muutaman kerran vuodessa.
Itsekin olen nähnyt tämän käytännössä: eräässä asiakasyrityksessä kahdeksan johtajan ja asiantuntijan vuoden aikana tekemä viestintä tuotti saman näkyvyyden, johon yritystilin olisi pitänyt investoida noin 200 000 euroa maksettua mainontaa.
Samuli painotti, että ajatusjohtajuus on pitkäjänteistä työtä – siihen ei ole oikoteitä. Johtajien tukeminen vaatii sekä aikaa että resursseja, mutta sijoitus maksaa itsensä takaisin. Pian esimerkki oli konkreettinen: jos ajatusjohtajuusohjelma maksaa 25 000 €, ja sen kautta syntyy yksikin kauppa, jonka arvo on 100 000 €, investointi on jo maksanut itsensä takaisin.
Tekoäly – sparraaja vai korvaaja?
Tekoäly nousi keskustelussa kuumaksi aiheeksi. Kaikki olimme yhtä mieltä siitä, että AI voi olla erinomainen sparraaja, mutta se ei saa korvata johtajan omaa ajattelua. Jos sisältö ei pohjaudu aitoihin ajatuksiin, riskinä on keskinkertaisuus – ja pahimmillaan luottamuksen menettäminen.
Pian vinkki tekoälyn käyttöön oli selkeä: syötä sille oma tone of voice ja anna esimerkkejä omista aiemmista teksteistä. Näin lopputulos pysyy aidompana ja lähempänä omaa ääntäsi.
Haamukirjoittaminen – milloin hyödyllistä, milloin riski?
Haamukirjoittamista on ollut aina – presidenttien puheista lähtien. Samulin ja Pian viesti oli selkeä:
- Jos sinulla on aikaa ja taitoa, kirjoita itse.
- Jos ei, hyödynnä ensisijaisesti sisäistä viestintätiimiä.
- Jos tämäkään ei onnistu, ulkopuolinen haamukirjoittaja voi olla ratkaisu.
Avain on siinä, että prosessi pohjautuu johtajan omiin ajatuksiin. Vain silloin lopputulos säilyttää aitouden.
Yksi selkeä johtopäätös
Keskustelun päätteeksi kiteytimme yhteisen näkemyksen: yritysten viestintäbudjetit ovat väärässä paikassa. Kun resurssit valuvat edelleen logojen taakse, menetetään se vaikuttavuus, joka syntyy ihmisten äänistä.
Tulevaisuus kuuluu johtajille ja asiantuntijoille, jotka uskaltavat viestiä omalla äänellään – aidosti, johdonmukaisesti ja rohkeasti.
Haluatko mahdollisuuden oman ajatusjohtajuutesi kehittämiselle? Bonfire Thought Leaders on yhteisö ja ajatusjohtajuuden vuoden mittainen valmennusohjelma liike-elämän päättäjille ja yrittäjille, jotka haluavat olla oman toimialansa suunnannäyttäjiä ja vaikuttavia viestijöitä. Lue lisää ja hae mukaan ensi vuoden ohjelmaan!
