Yritystoimintaa voidaan tarkastella puhtaasti liiketoiminnan kannalta, mutta mikään toiminta ei ole irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta. Poliittiset päätökset, jotka vaikuttavat esimerkiksi työllisyyteen, koulutukseen ja sääntelyyn ovat olennainen osa yritysten toimintaympäristöä. Kun puhutaan yrityksistä ja yrityspäättäjistä osana julkista päätöksentekoa, monelle tulee mieleen lobbaaminen tai yksittäiset, huomiota herättävät kannanotot mediassa. Miten yritykset voivat sitten varmistaa oman toimialansa tulevaisuuden kannalta kriittisten näkökulmien huomioimisen päätöksenteossa?
Yritysvastuu ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Yritysvastuu voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen vastuuseen. Yritykset eivät toimi irrallaan muusta yhteiskunnasta, vaan niiden toiminnoilla on laajoja vaikutuksia esimerkiksi työllistävyyteen, verotuloihin ja ekologiseen kestävyyteen.
Monet yritykset osallistuvat jo nyt epävirallisesti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon esimerkiksi erilaisten elinkeinoelämän järjestöjen kautta. Tällainen vaikuttaminen voi olla sekä rakentavaa että ongelmallista. Toisaalta yritysten asiantuntemus voi edistää parempaa sääntelyä ja kilpailukykyä, mutta toisaalta liiallinen yksittäisten yritysten vaikutusvalta voi johtaa epätasapainoon lopputuloksessa. Tämä on erityisen tärkeä huomio Suomessa, jossa ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä on pieniä mikroyrityksiä. Kyselytutkimusten mukaan työntekijät odottavat työnantajaltaan – sekä erityisesti sen johtohahmoilta – kannanottoja, joissa yrityksen arvot tuodaan rohkeasti esiin.
Päätöksentekoprosessien ymmärtäminen
Jotta yritykset voivat osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vastuullisesti, niiden tulee hankkia ajantasaista ja monipuolista tietoa päätöksenteon prosesseista. Ratkaisuehdotus ei vie pitkälle, jos se on täysin epärealistinen suhteutettuna esimerkiksi lainsäädännön vaatimaan aikatauluun.
Toisaalta, julkisissa prosesseissa ei välttämättä tunnisteta yritysten tarpeita, ja parhaaseen lopputulokseen päästään jakamalla tietoa puolin ja toisin. Omista valmiista ehdotuksista on myös hyvä ymmärtää joustaa, sillä yhteiset päätökset todella tehdään yhteisesti, kaikkien osapuolten intressit huomioiden. Kokonaisvaikutusten arviointi tehdään yleensä aivan muualla, kuin yhden yrityksen tai edes toimialan tavoitteita määritellessä.
Yrityksen vaikuttavuuden varmistaminen
Omaa vaikuttavuuttaan voi kasvattaa erityisesti varmistamalla, että omat näkemykset ja tavoitteet ovat laajasti tunnettuja. Ajatusjohtajuus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen avainhenkilöt tulevat ensimmäisenä mieleen, kun pohditaan keneltä pyytää lisätietoa pöydällä olevasta asiasta. Läpinäkyvyys omasta vaikuttamistyöstä voi olla brändin kannalta tärkeä tekijä, jolla vahvistaa paitsi sisäistä, myös ulkoista luottamusta. Yhteistyökumppaneiden kokoaminen vaikuttamistyöhön on hyvä tapa varmistaa, että omat ideat ovat muidenkin mielestä hyviä ja niille on jo laajempaa kannatusta. Koska päätöksentekoprosessit ovat pitkiä, ratkaisuehdotustenkin pitää olla vuosien, ei kuukausien päähän tähtääviä.
Yritykset, yrittäjät ja yritysten johto voivat olla kiinteä osa yhteiskunnallista päätöksentekoa, jos he osaavat kohdistaa viestinsä oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Yksittäisiä kampanjoita tehokkaampaa on tehdä omat näkökulmat pitkällä aikajänteellä tutuksi. Samalla tulee varmistaa, että yritystoiminta kokonaisuutena on myös arvopohjaista ja siihen on sitouduttu sisäisesti. Kuulemispyyntöjen odottelun sijaan voi siis tehdä itse selväksi, että on käytettävissä tarvittaessa ja luoda verkostoja muulloinkin kuin silloin, kun pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan yksittäiseen päätökseen.
