Tekoälyn käyttö viestinnässä on yleistynyt vauhdilla. Ajatusjohtajalta odotetaan jatkuvasti uutta sisältöä, ja tekoälyn hyödyntäminen sisällöntuotannon nopeuttamiseksi voi tuntua ajatuksena houkuttelevalta. Ajatusjohtajuus ei kuitenkaan rakennu silloin, kun tekstistä puuttuu oma ääni ja esitetyt mielipiteet kuulostavat vanhan toistolta. Onkin hyvä tietää pari perusasiaa generatiivisen tekoälyn toimintalogiikasta, ennen kuin kopioi sen tuottaman tekstin suoraan omaksi julkaisuksi.
Ajatusjohtajuussisältö toimii parhaiten silloin, kun se onnistuu pysäyttämään lukijan. Keskustelua ei myöskään herätellä, jollei tekstisi saa vastaanottajan ajatuksia liikkeelle ja heittämään omia mielipiteitään kehiin. Hyvä ajatusjohtajuutta rakentava sisältö sisältää esimerkiksi tarinallisuutta, jossa kerrot omakohtaisen kokemuksen kautta oivalluksesta, ratkaisusta tai omasta kasvun paikasta.
Generatiivista tekoälyä – esimerkiksi ChatGPT:tä – käyttäessä on hyvä ymmärtää sen toiminnan perusteet, eli miksi keinoälyn luoma teksti on sellaista kuin se on. Toisin kuin hakukoneet, tekoäly osaa tuottaa täysin uutta sisältöä, esimerkiksi tekstiä tai kuvia. Sen taustalla on kuitenkin olemassaolevat, valtavat tekstimassat: ohjelma tunnistaa kaavoja ja sidonnaisuuksia ja hyödyntää näitä kielen toisteisuuksia tuottaakseen uutta. Mutta, koska sen taustalla on vain nykyinen julkisten lähteiden tekstimassa, se ei voi keksiä uusia luovia innovaatioita tai ratkaisuja tosimaailman ongelmiin kaikkine nyansseineen – eli tekemään sitä, mitä ajatusjohtajalta odotetaan.
Ajatusjohtajan uskottavuus perustuu vahvasti luottamukseen. Siihen, että yleisösi uskoo juuri sinun tuntevan asiasi niin perin pohjin, että näkemyksesi ja mielipiteesi ovat pitkälle pohdittuja johtopäätöksiä, joista hekin voivat oppia uutta. Luottamus syntyy myös samaistuttavuudesta ja sen rakentamiseen auttaa inhimillisen sävyn käyttäminen, esimerkiksi omien epävarmuuksien ja epäonnistumisten pohdiskelu tai itseäsi innostavien juttujen aivan aito ja suora hehkuttaminen. Tälläinen teksti herättää lukijassa tunteita ja saa hänet todennäköisemmin sekä pysähtymään juuri sinun julkaisusi äärelle, että jakamaan itse omia kokemuksiaan. Luottamus rakentuu vastavuoroisessa keskustelussa.
Tekoäly ei välttämättä ole paras työkalu luottamuksen herättämiseen ja sen esittämät faktat kannattaa aina tarkistaa. Ohjelma saattaa useita tietolähteitä yhdistellessään kirjaimellisesti keksiä asioita. Kysymykseen, pitääkö tämä paikkansa? tekoäly antaa myös sujuvasti vakuuttavan vastauksen, ettei se voi olla väärässä. Tekoäly käyttää perinteistä hakukonetta huomattavasti enemmän energiaa, joten sen käyttö yksinkertaiseen tiedonhakuun on tältäkin kannalta tehotonta. Jokainen prosenttiluku ja väite kannattaa faktantarkistaa aivan perinteisellä tiedonhaulla hakukoneesta ja varmistaa lähteen luotettavuus omin silmin. Jäät viimeistään kommenttikentässä kiinni, jos yrität käyttää tekoälyä tuottamaan tekstiä aiheesta, josta itse et ole vähintään yhtä hyvin perillä.
Yritysmaailmassa olet myös vastuussa tietoturvasta. Tekoäly oppii kaikesta sille antamastasi tiedosta ja hyödyntää sitä myös muille antamissaan vastauksissa. Asiakkaasi sensitiiviset tiedot tai liikesalaisuudet eivät kuulu osaksi tekoälylle kirjoittamaasi syötettä, vaan se toimii parhaiten geneerisen ja anonymisoidun tiedon käsittelyyn. Jos haluat hyödyntää tietoja esimerkiksi asiakkaillesi tuottamasta lisäarvosta, sinun tulee anonymisoida ne jo kirjoittaessasi syötettä.
Tekoäly toimii ajatusjohtajan tukena parhaiten silloin, kun aihe on valmiina ja oivallus löydetty, mutta tekstintuotto takkuaa. Tyhjän paperin pelkoa lievittää saada tekoälyn tuottamaa raakatekstiä omaan suuhun sovitettavaksi – tämä myös säästää huomattavasti aikaa. Hyvä tapa on esimerkiksi kirjoittaa syötteeksi julkaisun aihe sekä muutama ranskalainen viiva siitä, mitä haluat tekstissä käsiteltävän. Lopuksi voit itse tarkistaa tekstin sujuvuuden ja rakenteen toimivuuden – sekä yllämainitut faktat ja sensitiiviset tiedot. ChatGPT on myös hyvä keksimään otsikkoehdotuksia valmiille tekstillesi, joten voit ottaa sen avuksi vasta siinä vaiheessa prosessia. Kirjoita myös rohkeasti lauseita uudelleen oman murteen tai puhetavan mukaan – ajatusjohtajan luottamus nojaa samaistuttavuuteen ja persoonallisuuteen, jota et saa muiden tuottamista teksteistä pureskellusta synteesistä.
Jos ajatusjohtajuussisältösi takkuaa ajanpuutteeseen tai kirjoitustaidon arasteluun, lähde rohkeasti kokeilemaan, miten tekoäly voisi sinua auttaa. Tärkeintä on kuitenkin juuri sinä, omine näkemyksinesi ja mielipiteinesi, joita tekoäly ei voi puolestasi toteuttaa. Mitä enemmän uutisvirrassa on tekoälyllä tuotettua persoonatonta viestintää, sitä paremmin juuri sinun inhimilliset tarinasi ja tunteita herättävät julkaisusi nousevat esiin.
Haluatko kehittyä ajatusjohtajana ja vaikuttavana viestijänä? Bonfire Thought Leaders on yhteisö ja ajatusjohtajuuden vuoden mittainen valmennusohjelma liike-elämän päättäjille ja yrittäjille, jotka haluavat olla oman toimialansa suunnannäyttäjiä ja vaikuttavia viestijöitä Suomessa ja kansainvälisesti. Lue lisää ja hae mukaan ensi vuoden ohjelmaan!
