Miten ajatusjohtajat toteuttavat tulevaisuusvaikuttamista käytännössä ja millä keinoin? Mistä aihepiireistä keskusteluja avataan ja monipuolistetaan? Mistä kimmokkeet syntyvät? Entä tarinat ja systemaattisuus vaikuttamisen keinoina? Selvitimme ennakoinnin opinnäytetyössämme millaisia tulevaisuusvallan käyttäjiä ajatusjohtajat ovat, ja miten systemaattisesti he vaikuttamistyötä tekevät. Tarkastelimme eri alojen ajatusjohtajia havainnoinnin ja teemahaastattelujen avulla syksyllä 2024.
Työelämämurros puhututtaa
Keskeiset aihepiirit voidaan kiteyttää työelämämurrokseen, johtamisen näkökulmiin ja vähemmistöryhmien asemaan. Keskiössä oli työelämän ilmiöt, kuten tekoälykehitys ja siirtymä tietotyöstä ajatustyöhön, sekä työelämän parantaminen muun muassa hybridimallin, työhyvinvoinnin ja yrityskulttuurin keinoin.
Arjen johtamisessa korostuivat johtamisen ilmiöt ja suorituksen johtaminen. Strategisessa johtamisessa painottuivat liiketoiminnalliset tekijät, kuten yritysten menestyminen ja johtoryhmätyöskentelyn strateginen fokus. Työelämämurroksen diversiteettiä pohdittiin sekä vähemmistöjen mahdollisuuksien parantamisen kautta, että esimerkiksi ikärasismin kautta.
Ajankohtaiset ilmiöt, muutosvoimien yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja organisaatioiden muutoskyvykkyys muuttuvassa toimintaympäristössä olivat aihepiirien taustalla. Tärkeäksi koettiin puuttua epäkohtiin tai nostaa vaikeita, jopa tabuaiheita keskusteluun. Omakohtaisia kokemuksia ja työarjen konkreettisia esimerkkejä haluttiin jakaa muille laajemman osaamisen kehittämiseksi. Osin aihepiirien taustalla oli selkeästi omiin työtehtäviin tai tutkimukseen liittyvät aihepiirit. Se, mistä ajatusjohtajat puhuvat, riippuu paljon heidän taustoistaan.
Kimmokkeet syntyvät dialogista
Inspiraatio aiheelle voi syttyä kollegiaalisessa dialogissa kasvokkaisissa tai virtuaalisissa vertaisryhmissä, tilaisuuksissa, konferensseissa, sosiaalisen median kanavissa tai kahdenkeskisissä keskusteluissa. Havaintoja tehdään arjen signaaleista, julkisesta keskustelusta, näkökulmapohdintana vallitsevaan diskurssiin tai toimituksellisessa mediassa esille nousevasta teemasta.
Haastatellut ajatusjohtajat myös seuraavat heille itselleen tärkeitä vaikuttajia ja kansainvälisiä esikuvia, joiden keskustelun avauksista he saattavat saada kimmokkeen avata tai monipuolistaa keskustelua kansallisella tasolla. Todennäköisesti opinnäytetyössämme havaitut kimmokkeet yhdistettynä ajatusjohtajan taustaan ja kokemukseen yhdessä määrittävät sen, mistä aiheesta ajatusjohtajat inspiroituvat kirjoittamaan.
Systemaattisuus, tarinat ja retoriikka käytännön vaikuttamisen keinona
Kokeneilla ajatusjohtajilla on huomattavissa systemaattista vaikuttamista. Julkaisut, kannanotot ja julkaisutahti ovat säännöllisempiä ja huomiota kiinnitetään valmiiksi kirjoittamiseen ja ajastukseen. Ajatusjohtajilla on myös aihiopankkeja tulevien julkaisujen, puheiden tai avausten luonnoksiksi. Ammattilaisten kanssa laadittuja laajempia suunnitelmia julkaisuille, puhesisällöille tai nostoille laaditaan erityisesti silloin, kun ajatusjohtaja työstää julkaistavaa kirjaa tai muuta isompaa sisältökokonaisuutta. Tekstillinen ilmaisutaito on ajatusjohtajien vahva tapa ilmaista itseään, ja he ovat saaneetkin vahvistusta kirjoitustyylilleen palautteen perusteella. Sävy on usein henkilön ominaisuuksiin perustuva tai asiaominaisuuksia hyödyntävä. Tyylilajeissa nousivat aitous, inhimillisyys ja persoonallisuus, käytännöllisyys ja esimerkillisyys, sekä esimerkiksi arkisempi tapa kuvata tiedettä.
Haastatellut ajatusjohtajat käyttävät tarinallisuutta ja representaatiota. Tarinoiden kautta he voivat linkittää asian isompaan asiayhteyteen ja tuoda myös tunneyhteyttä kuulijalle. Esimerkkinä toimien ja omista kokemuksista kertomalla he tekevät asioista samaistuttavampia, ja niistä saattaa tulla arkisempia. Voidaankin todeta edellä mainittujen keinojen yhdessä luovan vaikuttavan ja vakuuttavan kokonaisuuden, jota on mielekästä seurata.
Artikkeli on osa julkaisusarjaa, joka perustuu ajatusjohtajien tulevaisuusvallankäyttöä selvittävään opinnäytetyöhön. Edellisessä artikkelissa keskityimme tulevaisuusvaltaan ja -vaikuttamiseen, sekä niihin liittyvään vastuuseen.
Kolmiosainen blogisarja tulevaisuusvallasta on tuotettu Lapin Ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönsä tehneiden Merja Olari-Sintosen ja Paula Korisevan kanssa.
Haluatko mahdollisuuden oman ajatusjohtajuutesi sekä tulevaisuusvallan kehittämiselle? Bonfire Thought Leaders on yhteisö ja ajatusjohtajuuden vuoden mittainen valmennusohjelma liike-elämän päättäjille ja yrittäjille, jotka haluavat olla oman toimialansa suunnannäyttäjiä ja vaikuttavia viestijöitä. Lue lisää ja hae mukaan ensi vuoden ohjelmaan!
