Ajatusjohtajat -podcastin kolmannen kauden toisessa jaksossa vieraana ovat Emmy Clothing Companyn toimitusjohtaja, Vuoden Vastuullisena Vaikuttajana palkittu Timo Huhtamäki, sekä Lääkärikeskus Aavan markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma. Molemmilla vierailla oli selvä näkemys siitä, että vastuullisuus on ajateltava kiinteänä osana liiketoimintaa – ja yritysten otettava vahvempaa roolia yhteiskunnallisen muutoksen kirittäjinä.
Vastuullisuus on edelläkävijyyttä
Kun puhutaan ympäristövastuullisuudesta, yritykset keskittyvät helposti nykyisten toimintojen muokkaamiseen ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Huhtamäen mielestä on kuitenkin selvää, että vaaditaan myös yrityksiä, jotka toimivat toimialallaan häirikkönä, ja tekevät vastuullisuudesta liiketoimintansa lähtökohdan. Waroman mukaan tämä oli myös yksi syy, miksi Huhtamäki haluttiin nostaa ehdolle Vuoden Vastuulliseksi Vaikuttajaksi: kyse ei ole vain siitä että tekee asioita paremmin kuin muut, vaan siitä, että pyrkii muuttamaan rakenteita tavalla, joka edistää jokaisen mahdollisuuksia toimia vastuullisemmin.
Muutokseen vaikuttaminen
Vastuullisuuspuhe on usein polarisoivaa, sillä se pyrkii osoittamaan asioita joissa emme toimi esimerkiksi arvojemme ja tavoitteidemme mukaisesti. Huhtamäen mukaan meiltä puuttuukin näkemys siitä, millainen voisi olla se kukoistava ja puhdas tulevaisuus, jonka avulla motivoida sekä kuluttajia että yrityksiä toimimaan riittävän nopeasti ja riittävän voimakkaaksi todellisen muutoksen aikaansaamiseksi. Muutos ei tapahdu vain puhumalla siitä, vaan tarvitaan konkreettisia tekoja. Toisaalta Waroma huomauttaa, että jo asian esillä pitäminen tekee siitä laajemmin tunnettua, ja antaa mahdollisuuden myös itselle oppia uutta.
Vastuullisuuspesu
Kuten pinkkipesu ja viherpesu, myös vastuullisuuden kohdalla näkyy omien toimien vaikuttavuuden liioittelua ja virheelisiä väittämiä. Waroma kuitenkin kokee, että jo vastuullisuuspesun olemassaolo kertoo, että teemasta on tullut merkittävä osa yritystoimintaa. Kuluttajan voi silti olla vaikea hahmottaa, millä perusteella tuotteen vastuullisuusväittämiä tulisi arvioida; Huhtamäen mukaan esimerkiksi kaupan mallikappaleena ollutta tuotetta saadaan myydä kuvaamalla sitä käytetyksi. Kun sekä kuluttajat että lainsäädäntö muuttuvat kriittisemmiksi vastuullisuustoimia kohtaan, on selvää, että liioittelulle on vähemmän tilaa, ja toiminnan tulee tosiasiallisesti pohjautua vastuullisuuteen.
Yritysten ja yhteiskunnan vastuullisuusteot kulkevat käsi kädessä
Kiertotalous ja vastuullinen liiketoiminta ovat vasta lähtökuopissa. Osin kyse on sekä yritysten oman toiminnan kunnianhimon tasosta, osin taas yhteiskunnan vaatimuksista. Esimerkiksi bruttokansantuottessa näkyy vain uuden tavaran kauppa, ja tämän väheneminen suoraan laskisi sitä. Samoin usealla toimialalla liiketoiminta perustuu suuremman volyymin tavoitteluun. Nykymallilla on kuitenkin selvää, että esimerkiksi neitseellisiä raaka-aineita on saatavilla vain rajoitettu määrä – yritysten tulisi siis toimintansa jatkuvuuden varmistamiseksi olla kiinnostuneita siitä, miten tarvittavien raaka-aineiden saatavuus varmistetaan myös yhteiskunnallisen sääntelyn turvin.
Vastuullisuus on lopulta aktiivista toimintaa kohti sitä, että liiketoiminta on mahdollista myös tulevaisuudessa. Se vaatii paitsi toimialan uudistamista ja asenteiden muovaamista, myös kestävyyttä tukevien rakenteiden luomista. Yritykset jotka tiedostavat tämän tarpeen ovat avainasemassa esittämässä ratkaisuja, ja varmistamassa toimintaympäristönsä jatkuvuuden, eli ottavat ajatusjohtajan aseman. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei siis ole pelkästään harvojen puuhastelua – se on myös liiketoiminnan kannalta elinehto.
Haluatko kuulla koko keskustelun? Kuuntele Ajatusjohtajat-podcastin uusin jakso täältä!
