Yritykset ja yrittäjät ovat ilmiselvästi osana yhteiskunnallisen kasvun rakentamista. Mutta voiko siinä onnistua vain oman organisaation sisällä toimien? Nostamalla omat visiot yhteiskunnan tulevaisuudennäkymistä esiin, voit olla parantamassa paitsi oman yrityksesi, myös koko toimialasi liiketoimintaympäristöä ja tuomassa tarjoamasi ratkaisut yhteiseen pöytään.
Tällä hetkellä otsikot puhuvat suhdannetilanteesta ja maalailevat mustia pilviä. “Nimettömät yritysjohtajat” ja etujärjestöjen edustajat kyllä esittävät näkemyksiään, mutta pääsevätkö todelliset ratkaisijat ääneen? Yleisluontoisilla “Tilanteelle on tehtävä jotain, että yritystoiminta olisi Suomessa edelleen kannattavaa” -julkaisuilla saa muutamia heräämään keskustelemaan, mutta se ei riitä. Vahvan kannanoton tulee todella olla vahva ja aito, jotta se leviää myös oman verkoston ulkopuolelle.
Tosiasiallinen kantaaottavuus vaatii enemmän kuin yhden kommentin, ja enemmän kuin reaktiivisen puheenvuoron. Jos haluat näyttää mielipiteesi ja arvomaailmasi vaikuttavasti, tee se omilla ehdoillasi, älä vasta muiden vanavedessä.
Paitsi asiakkaat ja kumppanit, myös työntekijät odottavat yritysjohdon ottavan kantaa muihinkin kuin toimialaa koskeviin ydinteemoihin. Työntekijät haluavat kokea kuuluvansa organisaatioon, joka toimii heidän arvojensa mukaisesti. Jos yritys toimii täysin neutraalisti, tai jopa joka suuntaan poukkoillen, on vaikeampaa saavuttaa korkeaa sitoutuneisuutta.
Pahinta kuitenkin on hiljaisuus. On hienoa, jos arvomaailmasi sopii täysin yksiin johtamasi yrityksen kanssa, ja jos sinulla on paljon mielipiteitä siitä, miten juuri sinun yrityksesi voisi olla edistämässä ratkaisun löytymistä johonkin yhteiskunnalliseen epäkohtaan. Jos tämän jättää kertomatta, keskustelua – ja lopulta toimintaympäristön kehitystä – ajaa joku muu, joka saa suunsa auki. Myös työntekijäsi jäävät epätietoisuuteen siitä, mistä lähtökohdista päätöksesi syntyvät.
Lopulta on kyse siitä, että haluamme myös bisneksessä toimia ihmisten kanssa jotka tunnemme. Kun pelaat avoimin kortein, sekä työntekijäsi että asiakkaasi luottamus kasvaa. Parempaa huomista rakennetaan uusilla avauksilla jotka johtavat laajempaan yhteiseen pohdintaan, ja juuri nämä keskustelunherättäjät noteerataan myös esimerkiksi perinteisessä mediassa. Vain sopivaan tilaisuuteen tarttuvat kädenlämpöiset kannanotot on helpompi nähdä imagon kiillottamisena, kun taas ajatusjohtaja voi osoittaa seisovansa vakaasti mielipiteensä takana silloinkin, kun se lausutaan reaktiona muiden käynnistämään keskusteluun.
Ajatusjohtajat saavat nostettua asiakkuuksiensa arvoa, ja uusasiakashankinnan sijaan kiinnostuneet asiakkaat ottavat todennäköisemmin itse yhteyttä. Mutta miten muotoilla omat ideat selkeäksi keskustelunavaukseksi, ja päästää irti pelosta aiheuttaa turhia kohuja? Aloita Ajatusjohtajuuden ABC-oppaastamme ja liity uutiskirjelistallemme, niin saat tietää avoimista tilaisuuksistamme ja webinaareistamme.