Mitä vaikuttaminen on – ja kuka on vaikuttaja?
Kun puhutaan vaikuttamisesta, huomataan nopeasti, että tästä on hyvin erilaisia näkemyksiä puhujasta – ja kuulijasta riippuen. Vaikuttamista on esimerkiksi oman lähipiirin asioiden edistäminen, omaan asuinympäristöön vaikuttaminen, ja viime kädessä lainsäädännön muuttaminen. Vaikuttajia ovat niin poliitikot, yhteiskunnallista valtaa käyttävät ihmiset, lobbarit sekä sosiaalisen median influensserit. Näistä osalla on selkeä tavoite ensisijaisesti yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseen, osa taas toimii kaupallisin motiivein.
Ajatusjohtajat-podcastin kolmannen kauden jaksossa Bonfiren Oona Ikosen kanssa studioon istuu Mikro- ja yksinyrittäjien yhdistyksen toiminnanjohtaja Liisa Hanén. Oman työn ja arjen epäkohdat ovat ajaneet Liisan toimimaan aktiivisena vaikuttajana ja käyttämään suuren osan omasta ajastaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Mitä yhteiskunnallinen vaikuttaminen vaatii?
Suomessa vaikuttamisen rakenteet ovat helposti hahmotettavia, ja korruptio on vähäistä. Hanén näkee, että yksilölläkin on mahdollisuus nostaa epäkohdaksi kokemansa asia keskusteluun, toisin kuin monessa muussa maassa. Ensimmäisiä askelia voivat olla esimerkiksi yhteydenotto kansanedustajaan, adressi tai kansalaisaloite, tai vaikkapa omasta turhautumisesta kimmokkeen saanut sosiaalisen median kirjoitus. Tärkeintä on sitoutuminen ja motivaatio asian edistämiseen. Hanén kokee, että esimerkiksi palkka tai bonus ovat huonoja motivaattoreita, sillä lopulta muutoksen aikaansaaminen vaatii aina kovaa työtä.
Miksi suomalaiset yrittäjät ja yritykset eivät pyri vaikuttamaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin?
Vaikka oman asian esiin tuominen pitäisi olla helppoa, moni yrittäjä ja yritys jättää tilaisuden käyttämättä. Yhtenä syynä tähän Hanén pitää yritysrakennetta; yli 95% suomalaisyrityksistä on pien- tai mikroyrityksiä, ja näiden ääni kuuluu suuria työllistäjiä heikommin. Tähän tarpeeseen Hanén perusti yhdistyksen, joka tarjoaa myös koulutusta ja jakaa tietoa jäsenistölleen. Yhtenä suurena syynä on kuitenkin ajatus siitä, että “joku muu” voisi tehdä jotakin – Hanén katsoo, että tämä on sekä itsetunnon että rohkeuden puutetta. Toisaalta päätöksenteko on myös hidasta, ja joskus yritys tekee tietoisen valinnan viestiä vaikuttamistyöstään vasta vuosien taustalla tehdyn työn jälkeen. Keskeneräisistä asioista viestintä voi vaikuttaa koko prosessin kulkuun, eikä omaa viestiä ole silloin helppoa hallita.
Lopulta yrityksillä on vastuu vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä, jos siinä nähdään esimerkiksi kasvun esteitä. Hyvät kontaktit voivat auttaa, mutta näitä voi myös aktiivisesti luoda. Olemassaolevia kanavia hyödyntäen päästään kuitenkin jo pitkälle. Jos yritys on jo toimialansa ajatusjohtaja, vaikuttamisen mahdollisuuksia jopa tarjotaan.
