Kaikki muuttuu, paitsi se, että kaikki muuttuu. Ja siksi myös nyky-yhteiskunnan työelämä vaatii yksilöiltä ja organisaatioilta paljon muutosjoustavuutta. Resilienssi eli sopeutumis- ja uudelleen orientoitumisen kyky on tärkeä työelämätaito, joka määrittää yksilöiden sekä organisaatioiden toimintakykyä ja sopeutumista muutoksiin. Muuttuvat tilanteet vaativat psyykkisiä ja henkisiä voimavaroja sekä toimintamalleja, joiden avulla pystyy selviytymään vastoinkäymisistä ja palautumaan kuormittavista tilanteista.
Resilienssi ei ole yksilön ominaisuus, jota joko on tai ei ole. Se on luonteeltaan ryhmä dynaamisia taitoja, joita voi harjoitella. Matkan varrelle omaankin yrittäjäpolkuuni on osunut lukuisia arkisempia yrittäjyyteen liittyviä muutoksia, mutta myös ennalta-arvaamattomia ja ulkoapäin tulevia haasteita, kuten maailmanlaajuinen pandemia ja Ukrainan sota.
Yrittäjyys on enemmän kuin ammatti. Se on tapa olla olemassa, rakentaa ja vaikuttaa. Yrittäjyyteen liitetään kuva sisukkaasta puurtajasta, mutta onnistumisten ja epäonnistumisten, kuten myös kasvujen ja kompastumisten, kohdalla yrittäjän henkinen resilienssi astuu kuvaan. Resilienssin ytimessä on kyky selviytyä, joustaa ja palautua haastavista tilanteista. Se on taito tunnistaa, milloin on aika muuttaa suuntaa, hakea tukea tai ottaa askel taaksepäin.
Resilienssi on taito, jota voi kehittää
Yrittäjyydessä resilienssiä tukevien taitojen kehittämisestä on hyötyä erityisesti muutosjohtamisessa. Yksilöiden ja organisaatioiden muutoskyvykkyyteen erikoistunut psykologi, tutkijatohtori Linda Hoopes on luonut mallin seitsemästä keskeisestä resilienssin ulottuvuudesta, jotka tukevat palautumista ja henkistä joustavuutta.
Resilienssi rakentuu myös kyvystä katsoa taaksepäin. Vuosien varrella olen itse huomannut, miten tärkeää on oppia luottamaan siihen, että vaikeistakin hetkistä voi päästä eteenpäin. Kun yrittäjänä on selvinnyt aiemminkin vaikeista tilanteista, voi samoja keinoja hyödyntää tulevissa haasteissa. Se ei tarkoita itsensä pakottamista positiivisuuteen, vaan realistista ymmärrystä siitä, että haasteet eivät määrittele lopputulosta. Resilienssitaitojen pohjana toimivatkin ajatusmallit luottamuksesta ja positiivisuudesta ja niiden tietoisesta kehittämisestä. Keskitynkö muuttuvissa tilanteissa ohjaamaan aktiivisesti ajatuksiani mahdollisuuksiin vai uhkiin?
Tavoitteiden pitäminen kirkkaana mielessä haastavassa tilanteessa ohjaa toimintaa ja saa keskittymään olennaiseen. Se tarkoittaa toiminnan energian keskittämistä priorisoitaviin asioihin: niihin, joihin voi itse vaikuttaa ja tehdä päätöksiä.
Itsensä ja muiden johtaminen vaatii muutoskyvykkyyttä
Yrittäjyydessä korostuu yksilön vastuu yrityksen toiminnasta, mutta resilienssi ei ole vain yksilölaji. Työyhteisön resilienssiä voi rakentaa ennalta: luomalla avoimuuden kulttuuria, varmistamalla että jokainen kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi sekä tekemällä tilaa keskustelulle myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitellusti. Ympäristö, joka mahdollistaa kokeilemisen, virheiden tekemisen ja oppimisen, ruokkii resilienssiä.
Aktiivinen uusien toimintamallien etsiminen ja käyttöönotto työyhteisössä perustuu myös oman ajattelun ulkoistamiseen. Luovuus on tärkeä osa resilienssiä, ja sen tukeminen edellyttää myös selkeyttä: rakenteita, yhteisiä käytäntöjä ja tilaa uusille ideoille. Tiimin oppimista ja muutoskykyä tukee kyky ulkoistaa omaa ajattelua: mikä on itselleni itsestään selvää, mutta muille välttämättä ei?
Tiimin tuki on usein se ratkaiseva tekijä, kun oma muutosjoustavuus meinaa loppua. Kyky tukeutua verkostoon ja kollegoihin sekä vaalia näitä yhteyksiä ylläpitää muutosjoustavuutta. Resilientti yrittäjä ymmärtää, että kaikkeen ei tarvitse pystyä yksin.
Johtajana yksi tärkeimmistä tehtävistäni on ollut huolehtia siitä, että ihmiset ympärilläni kokevat olevansa merkityksellisiä ja tarpeellisia, myös epävarmuuden keskellä. Tärkein resilienssitaito on uskallus ryhtyä toimintaan, vaikkei lopputuloksesta olisi varmuutta. Se, että uskaltaa astua eteenpäin ilman kaikkia vastauksia.
Ajatusjohtajilla tulee olla resilienssiä, sillä pitkäjänteisen edelläkävijyyden rakentaminen vie aikaa. Välillä tulee kestää myös haastamista, mikäli omat ajatukset eivät ole kaikkien mieleen. Parhaat ajatusjohtajat pitävät kuitenkin kiinni omista periaatteistaan ja arvoistaan.
Resilienssi on lopulta myös johtajuuskysymys. Kuinka hyvin tunnemme itsemme ja reagointitapamme muutoksessa. Entä toisten? Se on kyky elää muutoksessa, ei vain selviytyä siitä. Omasta ja toisten hyvinvoinnista huolehtiminen on vastuullista. Omalla esimerkillään voi luoda ympäristön, jossa on sallittua olla inhimillinen. Tällöin työyhteisön resilienssi on työyhteisön yksilöjen kompetensseista muodostuva yhteinen taito.
