Toimitusjohtajan rooli ei tänä päivänä rajoitu pelkästään yrityksen johtamiseen ja taloudelliseen menestykseen. Toimitusjohtajat ovat nousseet merkittäviksi yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi ja ajatusjohtajiksi, jotka voivat muokata julkista keskustelua, vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja edistää kestävää kehitystä. Mutta miksi kaikkien toimitusjohtajien tulisi tavoitella tätä roolia?
Ensinnäkin, toimitusjohtajan näkyvyys eri foorumeilla ja medioissa sekä osallistuminen julkiseen keskusteluun voi merkittävästi parantaa yrityksen mainetta ja uskottavuutta. Tiesitkö, että 70 % B2B-ostajista suhtautuu positiivisemmin yrityksiin (ja siten mahdollisiin kumppaneihin), jotka tuottavat näkemyksellistä ajatusjohtajuussisältöä? Pitkäjänteinen vaikuttaminen auttaa rakentamaan luottamusta ja vahvistaa yrityksen asemaa luotettavana toimijana. Suomessa esimerkiksi Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner on ollut aktiivinen vuorovaikuttamaan sosiaalisessa mediassa myös asiakkaiden kanssa, ja onkin kiinnostavaa nähdä jatkuuko sama vaikuttamisen tapa myös Elisan toimitusjohtajaksi siirryttäessä.
Toiseksi, toimitusjohtajan rooli vaikuttajana ja aktiivisena keskustelijana ei hyödytä pelkästään itse toimitusjohtajaa. Sekä johtajien että asiantuntijoiden oman asiantuntijuuden ja osaamisen esilletuominen vahvistaa yhtä lailla myös itse yrityksen vaikuttavuutta. Esimerkiksi Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen nostaa terveydenhuollon teemojen lisäksi muun muassa tekoälyä ja tulevaisuuden ennakointia. Kaasalainen saakin tiettävästi puhujakutsuja nimenomaan edellä mainittuihin aihepiireihin liittyen.
Toimitusjohtajat, jotka ottavat kantaa yhteiskunnallisen vastuun kysymyksiin, voivat omalla esimerkillään johtaa tietä kohti vastuullisempaa liiketoimintaa. Paremman toimintaympäristön luominen kasvuyrityksille on teema, jota Springvest Oyj:n toimitusjohtaja Aki Soudunsaari nostaa aktiivisesti omissa keskustelunavauksissaan. Soudunsaari sanookin, että ajatusjohtajuus on tuonut hänelle paikan pörssiyhtiön toimitusjohtajana.
Tulee kuitenkin huomioida, että moni organisaatio haluaa nostaa ajatusjohtajuutensa kärkiteemoiksi esimerkiksi kestävän kehityksen, vihreän siirtymän tai hiilineutraaliuden. Näillä teemoilla voi olla hankala erottautua, jos myös kilpailija haluaa profiloitua edelläkävijänä samoissa aihepiireissä. Siksi jokaisen johtoryhmän, viestinnän ja markkinoinnin avulla, tulee tehdä valintoja ja päätöksiä sen suhteen mistä, miten ja kenelle puhutaan.
Ensin on hyvä rakentaa tilannekuva: mistä muista teemoista markkina ja kilpailijat puhuvat? Ketkä tällä hetkellä dominoivat näitä teemoja eri kanavissa ja medioissa? Kenellä on eniten ilmatilaa? Mikä näkökulma keskustelusta vielä uupuu? Miten meidän yrityksemme ja osaajamme sijoittuvat näissä keskusteluissa?
Kun tilannekuva on selvillä, on suoraviivaisempaa lähteä kirkastamaan sitä omaa ajatusjohtajuuden polkua: mitä strategista tavoitetta ajatusjohtajuudella voidaan tukea? Mitä ajatusjohtajuus meillä tarkoittaa? Mitä tavoitteita asetamme niin yhtiönä kuin yksilöinä? Miten seuraamme ja mittaamme strategisen vaikuttavuuden kehittymistämme? Mitkä teemat valitsemme ajatusjohtajuutemme kärjiksi? Mikä on meidän uniikki tulokulmamme näihin teemoihin? Keneen haluamme vaikuttaa? Ketkä kaikki osallistamme vaikuttavuutemme rakentamiseen, niin sisäisesti kuin ulkoisesti?
Miten toimitusjohtajat voivat sitten lisätä vaikuttavuuttaan? Pelkkä sosiaalisen median profiilin omistaminen ei vielä riitä. On hyvä olla suunnitelma vaikuttamiselle, ja sitä ennen kannattaa kysyä itseltään kaksi asiaa:
1. Mikä minua itseäni motivoi vaikuttamisessa?
2. Mihin asiaan haluan saada muutoksen aikaan? Missä asiassa haluan vaikuttaa?
Toimitusjohtajan on oltava aktiivinen ja osallistuttava keskusteluihin, jaettava punnittuja näkemyksiään ja vastattava seuraajien kysymyksiin ja kommentteihin. Oma aktiivisuus keskustelujen avaamisessa ja paneutuminen valittuihin aihepiireihin luovat mielenkiintoa myös toimittajissa, jotka hakevat parhaita asiantuntijoita omiin uutisjuttuihinsa. Oriolan toimitusjohtaja Katarina Gabrielson on aktiivinen sekä kansainvälisesti että kotimaisesti, tuoden esille lääkealan haasteita ja innovaatioita eri foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa.
Nykyään toimitusjohtajien rooli ulottuu paljon pidemmälle kuin vain yrityksen sisäiseen johtamiseen. Toimitusjohtajat ovat näkyviä hahmoja, joilla on merkittävä vaikutus sekä yrityksensä maineeseen että yhteiskunnalliseen keskusteluun. Oletko sinä toimitusjohtajana jo näyttämässä esimerkkiä muille organisaatiossasi ja vaikuttamassa teille tärkeisiin asioihin?
Haluatko oppia lisää vaikuttavasta viestinnästä ja ajatusjohtajuuden rakentamisesta?
Tervetuloa mukaan maksuttomaan etävalmennukseen Ajatusjohtajuuden ABC ke 29.5.2024 klo 12-13. Ajatusjohtajuuden päävalmentajamme Oona Ikonen hypähtää aiheen äärelle maksuttomassa 60 min. mittaisessa etävalmennuksessa. Ilmoittaudu etävalmennukseen Lyytissä!
Ti 28.5. klo 12-13 järjestämme Bonfire-webinaarin: Kokemuksia Ajatusjohtajuusmatkalta – case Elisa. Tässä maksuttomassa webinaarissa kuulemme oppeja ajatusjohtajuuspolulta, kun studioon saapuvat keskustelemaan Elisan viestinnästä Laura Hyle, Head of Corporate Programs sekä Elisan asioinnin ja asiakaspalveluratkaisuiden liiketoimintaa johtava Katja Bäckström. Webinaaria juontaa Bonfire Agencyn operatiivinen johtaja Oona Ikonen. Ilmoittaudu webinaariin Lyytissä!
Tutustu myös ajatusjohtajuuden valmennusohjelmiimme. Seuraava Bonfire Thought Leaders Growth -ohjelma käynnistyy syyskuussa!
